Romantikko vai realisti?

Onko olemassa yksi, tai mahdollisesti muutama, henkilö jonka kanssa meidän on tarkoitus elää yhdessä loppuelämämme? Vai onko mahdollisia kumppaneita huomattavasti enemmän? Tästä romantikko ja realisti minussa eivät ole ihan samaa mieltä, joka vaikeuttaa rakkauden etsinnässä.

Miten tähän kysymykseen vastaa riippuu tietenkin kokemuksista. Jos on tuntenut vahvan euforian ja yhteenkuuluvuuden tunteen jonkun kanssa, voi olla vaikea kuvitella että voi tuntea samaa toisen henkilön kanssa. Jos ei ole tuntenut niitä tunteita, joita en itseasiassa usko että niin moni on, ei ehkä usko yhtä paljon että on olemassa yksi “oikea” kaikille. Luulen, että silloin on avoimempi rakkauden etsimisessä, sillä ei ole tavannut ketään “täydellistä” johon vertaa kaikkia mahdollisia kumppaneita.

Tämän teorian mukaan on siis hyvä jos ei koskaan ole ollut todella rakastunut, kun etsii rakkautta – ei ole yhtä nirso eikä sure sitä, että on jo tavannut sen oikean, mutta jonka on nyt menettänyt.

Uskon kuitenkin että näin ei pitäisi ajatella, vaan yrittää kääntää tilanteen omaksi edukseen. Jos on tavannut “sen oikean” kerran, tietää mitä rakkaus on ja miltä se tuntuu. Minulle tämä tuo turvaa ja antaa toivoa vaikeissa tilanteissa. Uskon että kaikille on olemassa monta “oikeaa”, jotka voivat saada tuntemaan samoja tunteita kuin ensimmäinen “se oikea”. Toisaalta ymmärrän miten epätodennäköistä on, että tapaa monta “oikeaa” elämässään ja siitä voi saada turhautuneen olon.

Kamppailu romantikon ja realistin välillä taitaa loppua tasapeliin. Romantikkona uskon ehdottomasti että on olemassa joku oikea minulle. Ja päinvastoin – realisti minussa sanoo että on hyvin epätodennäköistä että me koskaan tapaamme ja että siksi olisi ehkä paras lopettaa unelmointi. Kumpi voittaa: romantikko vai realisti? Sen aika saa näyttää.

Mitä mieltä te olette?

Onko sinulla ajatuksia blogista, ehdotuksia mistä voisin kirjoittaa tai muuta? Kommentoi!