Mutta hän sanoi että hän rakasti minua

Kaverini tapasi miehen johon hän rakastui nopeasti. Tämä mies oli kaikkea josta kaverini oli aina unelmoinut. Hyvä ura, hieno koti, hauska huumorintaju, viisas, ihanat kaverit, kiltit silmät ja upea vartalo. Parasta oli kuitenkin että hän vaikutti olevat yhtä rakastunut kaveriini kuin kaverini häneen. Vain parin viikon deittailun jälkeen hän näytti kaverini perheelleen ja kavereilleen ja jopa hänen lapsilleen. He kävelivät käsi kädekkäin, he puhuinvat tunteistaan, he tekivät pieniä retkiä mökille ja he puhuivat kaikesta. He itkivät ja näyttivät haavoittovuutensa toisilleen. Kaverini ei koskaan halunnut päästää häntä.

Mutta yhtä yhtäkkiä kuin tämä romanssi syntyi, se myös loppui. Ahkera tekstailu muuttui monologiksi kun kaverini lähetti viestejä, muttei saanut vastauksia. Syyksi hän sai “työjutut”, myöhemmin “voin huonosti” ja “en jaksa vakavaa suhdetta nyt”. Hän sanoi ettei hän halunnut tavata kaveriani enää. Hän oli yhtäkkiä jääkylmä ja kaikki lämpö ja onni oli kadonnut.

Kaverini jäi yksin monen kysymyksen kanssa. Oliko heidän rakkaussuhteensa vain ollut ajan kulua tälle miehelle? Oliko suhde edes tarkoittanut hänelle mitään? Miten hän pystyi tehdä kaverilleni niin? Kaverini oli surullinen ja halusi epätoivoisesti hänet takaisin. Jos he vain tapaisivat kun kaverini on kaunis ja täydellinen eikä vihainen vaan ymmärtäväinen, hän ehkä ymmärtäisi miten paljon hän tarkoitti kaverilleni. Kaverini stalkkasi häntä kaikilla sivuilla joilla hän oli jäsen, luki vanhoja tekstiviestikeskusteluita ja soitti ilman vastausta. Kaverini itki, joi liian paljon viiniä ja halusi puhua siitä mitä oli tapahtunut kaikkien kanssa jotka hän tapasi. Pahinta oli ettei hän ollut suuttunut sille miehelle. Ei, jos hän olisi soittanut kaverilleni, kaverini olisi heti hypännyt taksiin ja juossut hänen syliinsä milloin vain. Rakkaus oli tuhonnut kaverini itsekunnioutuksen ja ylpeyden.

On sydäntäriipaisevaa nähdä läheinen ystävä kärsiä näin, ilman että voin tehdä mitään. Haluan ottaa hänen puhelimensa ja tietokoneensa pois häneltä ja lähettää hänet luksusmatkalle. Minuun sattuu kun näen kun ystäväni nöyryyttää itsensä jonkun takia joka ei edes ansaitse sitä. Tämä mies ei edes välitä. Hän varmaan vain huokaisee kun näkee että kaverini on lähettänyt viestin hänelle.

Karu totuus on tämä:

Jos joku on jättänyt sinut, sinulla on oikeus kuulla miksi – mutta sinun on päästävä se ja mennä eteenpäin. Itke niin paljon kuin tarvitset, mieti suhdetta, juo viiniä, revi hänen paitansa jos sinusta tuntuu että sinun tarvitsee tehdä se, mutta älä usko että hän joka jätti sinut sanoisi tai tekisi jotain joka muuttaisi tilannetta. Ei voi nalkuttaa rakkautta toiselta. Joko rakkautta on tai ei ole. Tämä ei kuulosta niin mukavalta ja voi sattua, mutta sinun täytyy päästä hänen yli itse. Poista hänen puhelinnumeronsa, tekstiviestit jotka hän on lähettänyt, ota pois hänet Facebook -ystävistäsi ja sano itsellesi ettei hän ansaitse nähdä miten kärsit.

Mitä mieltä te olette? Miten pääset parhaiten yli kun joku on jättänyt sinut? Onko silloin oikeaus kuulla miksi?