Kamppaatko itseäsi?

Kukaan ei  halua minua. Miksi kukaan rakastuisi minuun? En ole riittävän hyvännäköinen. On olemassa monta parempaa kuin minä. Kaikki muut onnistuvat löytämään jonkun paitsi minä. Tulen olemaan sinkku loppuelämäni. 

Tämänlaiset ajatukset ovat suurin vihollisesi kun haluat onnistua deittailussa.

Ei niin kauan aikaa sitten minä ajattelin niin. Olin juuri lopettanut suhteen jossa minua oli petetty ja itsetuntoni oli huono. Sitä seuraavana vuonna deittailin saman kaavan mukaan:

Tapailin uutta henkilöä pari viikkoa ja yhtäaikaa kuin minä aloin rakastua häneen, hän vetäytyi eri syiden takia: töiden takia, eksän takia jota hän edelleen ajatteli tai vain ettei hänen mielestään “klikannut sata prosenttisesti”. Sain usein kuulla nöyryyttävän kommentin “mutta mehän voimme nähdä kuitenkin joskus ja pitää hauskaa?”.

He eivät siis halunneet tyttöystävää, mutta petipuuhista he olivat kiinnostuneita jos he eivät löytäneet joitain kiinnostavampaa.

Kun minulle oli käynyt näin riittävän monta kertaa luulin tosissani etten koskaan löytäisi ketään. Tiesin että onnistuin jotenkin vangitsemaan miesten kiinnostuksen, mutta se ei koskaan johtanut mihinkään vakavaan. Voin tunnustaa ettei minulla ollut niin korkeita ajatuksia miehistä silloin. Keskityin enemmän siihen, etten halunnut että minua loukattaisiin. Mietin usein jos minussa oli jokin vikana koska kukaan ei rakastanut minua. Kaikki kaverinihan löysivät kumppaneita ja alkoivat asettautua ja minä en onnistunut seurustelemaan edes kuukautta. Lyhyesti sanottuna nämä asiat tapahtuivat minulle ja näin minä ajattelin:

1. Vedin kaikki miehet saman kamman läpi: “kaikkihan on kuitenkin samanlaisia!”
2. En ollut mielestäni minkään arvoinen: “olen nainen jonka kanssa miehet haluavat vain pitää vähän hauskaa ha näköjään en ole tyttöystävämateriaalia.”
3. Toimin edellisen väitteen mukaan ja minulla oli ensimmäinen väite kokoajan mielessä. 

Tulos? Deittailin saman kaavan mukaan kunnes löysin henkilön joka ei ollut kuten kaikki muut. Kesti kauan ennen kuin ymmärsin sen ja minun oli todella vaikea ymmärtää että hän piti minusta oikeasti.

Tämä oli minun deittailukaavani, teidän näyttävät luultavasti erilaisilta. Saat ehkä aina kuulla että olet mukava ja kiltti, mutta että hän vain haluaa että olette kavereita eikä sen vakavampaa. Tai seuraat ehkä samaa kaavaa kuin minä? Sinä NÄET itse itsesi kaverina ja siksi he kohtelevat sinua kuin kaveria.

Pointtini on että on vaikea löytää joku jos et tosissasi usko että olet sen arvoinen tai että se on mahdollista. Tiedän että se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta mielestäni sinun pitäisi miettiä miten näet itsesi. Mitä signaaleja lähetät? Oletko juuttunut “kuolen sinkkuna” -ansaan ja puhutko itsestäsi negatiivisesti? Siinä tapauksessa on aika muuttua. Vain sinä voit murtaa negatiiviset ajatuksesi.

Kommentoi jos sinulla on samantapaisia kokemuksia!