Ostaa sika säkissä

Älä osta sikaa säkissä. Näin Wikipedia kuvaa tätä aika hauskaa sanontaa: “Älä osta sikaa säkissä tarkoittaa, ettei kannata ostaa tuotetta, josta ei tiedä mitään.”

Entä miten tämä sanonta liittyy deittailuun ja ennen kaikkea nettideittailuun? Miten kunnolla ja miten paljon yritämme saada selvää mahdollisista kumppaneistamme ennen kuin alamme seurustella? Uskon että on olemassa kaksi ryhmää:

He jotka:

1. Menevät treffeille ilman epäilyksiä hänestä jonka kanssa menee treffeille ja ilman suurempia toivoja treffeistä.
2. Leikkivät yksityisetsivää ja googlaavat kaiken jota voi googlata. Tarkistavat facebookprofiilin, Instragramin, hänen palkan suuruuden, työpaikan ja osoitteen. Joskus he etsivät myös ketkä ovat heidän kavereitaan ja hänen perheensä ja eksänsä.

Onko heillä jotka kuuluvat ensimmäiseen ryhmään suuremmat mahdollisuudet löytää rakkauden? Tänään kun olemme niin avoimia elämästämme internetin takia (nuorempi sukupolvihan on varttunut internetin ja somen kanssa) – miten helppoa on tavata henkilö jolla ei ole ollenkaan ennakkoluuloja? Sokkotreffejä ei enää periaatteessa ole, sillä harvat ovat tänään näkymättömiä netissä. Olen itse sekoitus ryhmää yksi ja kaksi. En tee isoja tutkimuksia deiteistäni, mutta surffailen ehkä 10 minuuttia ennen treffejä lukien vähän heidän facebookprofiileja ja muita tietoja.

Mutta rehellisesti sanoen, miten paljon some-läsnäolomme sanoo meistä? Ok, minusta on ehkä pari kännikuvaa rantalomilta 2007 tai joku hassu profiilikuva, mutta sanooko se minusta jotain tänään?

Eikö ole helpompi ostaa sika säkissä kun deittailee? ja toivoa että samme söpön possun emmekä hirveän rotan? Riski jonka ottaa kun ottaa liikaa selvää on, että voimme jäädä paitsi jotain mahtavaa koska luulemme että säkissä on jotain pelottavaa.

Mitä mieltä sinä olet? Yritätkö saada paljon selvää deiteistäsi ennen treffejä? Oletko joskus löytänyt jotain joka on saanut sinut sanomaan ette halukaan mennä treffeille? Entä miten paljon saa oikeastaan nuuskia toisista?