Ystävyys – kyllä kiitos vai ei kiitos?

Rakkaus alkaa ystävyydestä. Joidenkin mielestä. Toiset ovat eri mieltä, jos joudut toisen “ystävälokeroon”, hän ei voi rakastua sinuun. Joten mitä teemme jos deittimme ehdottaa että jatkamme ystävinä? Onko järkeä jatkaa tapailua?

Luulen että voin arvata mitä monet teistä ajattelevat. “Ystävä-kortti” on helppo tapa lopettaa deittailu. Se voi pitää paikkansa monessa tapauksessa. Toisaalta on helppo ottaa selvää jos hän on tosissaan vai ei. Ehdota että tapaatte kavereina ja katso mitä tapahtuu. Jos hän haluaa nähdä sinut ja ehdottaa mitä te voisitte tehdä, hän oli luultavasti tosissaan kun hän ehdotti että te jatkaisitte kavereina. Uskon nimittäin että tämän päivän stressaantuneet ihmiset eivät halua “tuhlata aikaa” tuttuihin joista he eivät halua kavereita ja joiden kanssa he eivät halua viettää aikaa jatkossa. Samaanaikaan me emme etsi kavereita deittisivustoilta. Olen vuosien varrella ajatellut kahdella eri tavalla, joista on nyt tullut kolme eri tapaa.

Ennen minusta oli rankkaa saada “vain-ystäviä-tekstari” treffien jälkeen. Jos nainen ei kiinnostunut minusta olin mielestäni epäonnistunut. En todellakaan haluannut jatkaa kavereina. Poistin hänen puhelinnumeronsa puhelimestani ja hänet muististani. Se strategia en toiminut niin hyvin. Tulin nimittäin surulliseksi kun vain leikkasin hänet pois elämästäni.

Siksi muutin periaitteitani ja halusin jatkaa kavereina heidän kanssaan jotka sitä ehdotti. Ajattelin että tuntuisi paremmalta jos nämä naiset jäisivät elämääni, sillä jollakin tavallahan he arvostivat minua. Mutta huijasin itseäni. Sillä halusin usein enemmän kuin ystävyyttä. Siksi jonkin ajan kuluttua ystävyytemme tuntui väärältä. Minä kerroin että tunsin enemmän johon hän vastasi ettei meistä koskaan tulisi muuta kuin kavereita. Tunsin itseni tyhmäksi ja naiiviksi.

Tänään uskon että olen löytänyt terveellisen tavan. Olen iloinen kun nainen jota tapailen haluaa olla kaverini, saan siitä paremman itseluottamuksen. En enää anna tunteideni viedä enkä toivo että ystävyydestämme tulisi jotain muuta. Joskus luulen että juuri tämänlainen ystävyyssuhde on paras alku rakkaudelle. Siis että viettää aikaa rennosti, ilman vaatimuksia ja siksi vain nauttii toisen seurasta.

Miten näemme rakkauden ja ystävyyden riippuu paljon siitä minkälaisia olemme itse. Rakkauteni toiseen voi kasvaa ajan mittaan. Salaman ei tarvitse iskeä minuun. Toisilla on toisin, ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa.

Onko sinulla ajatuksia tästä kirjoituksesta, blogista, ehdotuksia aiheista joista voisin kirjoittaa tai muuta? Kommentoi!