Järkeä rakkaudessa?

Kumppanin pituus voi olla tärkeä ominaisuus monelle. Joidenkin mielestä miehen kuuluu olla pitempi kuin naisen heterosuhteissa. Mutta miksi dissata henkilöä vain koska hän on pari senttimetriä “liian lyhyt”? Miten paljon käytämme järkeä kun deittailemme? Minun kokemukseni mukaan se vaihtelee.

Eräs kaverini on rakastaa palomiehiä. Hän on aina rakastanut ja seurustelee nyt palomiehen kanssa. Hän tietää myös itse että hänen pakkomielteensä on liioiteltu, mutta onko oikeastaan niin epätavallista että etsii tiettyä tyypiä ilman tarkkaa analyysiä? Ei tietenkään.

Deittisivustoprofiileissa on usein todella tarkkoja kriteerejä – etsii esimekriksi vain miehiä joilla on parta jotka sitäpaitsi osaavat rakentaa taloja. Esimerkiksi minulla ei siis olisi mahdollisuuksia tämän henkilön kanssa, koska partani ei kasva ertyisen hyvin, enkä ole remonttireiska. Ovatko he jotka vain katsovat ulkoisia ominaisuuksia pinnallisia?

Olen kuitenkin vuosien varrella huomannut, että rakkaudessa voi olla vaikeaa käyttää järkeä. On hankalaa ajatella loogisesti. Ajattele esimerkiksi että etsit kumppania joka treenaa paljon. Menet treffeille henkilön kanssa jolla on kaikkea mitä etsit, mutta hän ei ole niin hyvässä kunnossa. Silloin aivosi huutavat sinulle “unohda kriteerisi!”, sillä on niin paljon muuta positiivista. Valitettavasti näin ei usein kuitenkaan käy

Kaikki ihmiset eivät toimi niin. Minulla on ystäviä joilla on paljon käytännöllisempi katse rakkauteen. He käyttävät järkeään ja jatkavat seurustelua henkilön kanssa joka ei ehkä täytä kaikkia “kriteerejä”. Tästä voi usein syntyä aitoa rakkautta. Mutta tarkoittaako se, että he ovat he parempia ja vähemmän pinnallisia ihmisiä?

Mitä mieltä te olette? Voiko rakkaudessa ajatella järkevästi?

Onko sinulla ajatuksia tästä kirjoituksesta tai blogista? Tai ehdotuksia aiheista joista voisin kirjoittaa tai muuta? Kommentoi!

Lue lisää eri deittailutyypeistä täällä!