Olkaa rehellisiä ja tulkaa läheisimmiksi

Olen aiemmin kirjoittanut deittailusta lomalla. Luonnollinen reaktio kirjoitukseeni on tietenkin: entä jos minulla ei ole työtä? Tai jos rahatilanteeni ei ole mahtava. Eikö minun silloin kannata puhua tästä treffeillä ollenkaan, vai sanoa suoraan?

Uskon että monella, varsinkin miehillä, on paineita olla näyttämättä heikoimmat puolensa ensimmäisillä treffeillä. Meillä on oltava “hyvin toimiva” elämä hyvällä ekonomialla. Monet ajattelevat luultavasti että jos sinulla on vaikeuksia elättää itsesi, miten voin silloin luottaa harkintakykyysi ja järkeesi?

Silloin unohtaa että maailma on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Minun sukupolveni on, talousasiantuntijoiden mukaan, ensimmäinen jolla tulee olemaan huonompi ekonomia kuin vanhempiemme sukupolvella. Työsuhteet ovat sitä paitsi huonontuneet monella alalla ja sairausvakuutukset ovat myös huonontuneet monelle. Tämän lisäksi monet tarvitsevat sairauslomia stressin ja rasituksen takia. Jotkut pärjäävät hyvin ja onnistuvat löytämään hyvän työn jne., mutta monella menee huonommin ja miksi siitä puhuminen on tabu?

Tapailin kerran yhtä naista ja näin jälkikäteen olen ymmärtänyt ettei hänellä mennyt niin hyvin taloudellisesti. Hän perui ja siirsi esimerkiksi treffejä koska hänen täytyi tehdä töitä. Luulin silloin että hänen työnsä ja uransa oli tärkeämpää hänelle kuin minä, jonka takia päätimme suhteemme. Vasta myöhemmin tajusin että hänellä ei ollut vakityöpaikkaa, vaikka hän oli sanonut minulla että hänellä oli. Hän oli jonkinlainen sijainen jolle soitettiin milloin vain kun hänelle oli vuoroja tarjolla ja hänen oli otettava kaikki vuorot rahan takia. Tietenkin hän oli stressaantunut ja paineen alla ja minä ja suhteemme tulivat työn jälkeen!

Mutta toivon että hän olisi kertonut siitä minulle, minähän olisin ymmärtänyt. Sillä olin itseasiassa itse samantapaisessa tilanteessa, joka on sekä hauskaa että traagista. Olin juuri aloittanut oman yritykseni ja elin säästeliäästi. Minulla oli juuri ja juuri varaa tehdä niitä asioita joita teimme yhdessä. Mutta minäkään en kertonut hänelle siitä, vaan teeskentelin kuin minulla olisi varaa kaikkeen jota keksimme. Näytin myös uuden, kalliin asuntoni hänelle ja yritin näyttäytyä onnistuneempana kuin itseasiassa olin ja tehdä vaikutuksen häneen. Joskus luulen kuitenkin että sillä voi pikemminkin olla käänteinen vaikutus, varsinkin jos tapailee henkilöä jolla ei ole niin hyvä rahatilanne juuri silloin. Sillä miten hauskaa on viettää aikaa henkilön kanssa jolla ei vaikuta olevat ollenkaan murheita ja huolia? Silloinhan tuntee olonsa vielä enemmän epäonnistuneeksi.

Siksi uskon että voi olla hyvä näyttää enemmän itsestään ja kertoa vaikeista asioista. Jotkut voivat kokea sen merkkinä heikkoudesta, mutta ei läheskään kaikki. Jos minä ja hän jota tapailin olisimme puhuneet tilanteistamme, olisimme voineet ymmärtää toisiamme emmekä tehdä vääriä johtopäätöksiä toisistamme. Avoimuus olisi varmaan myös tuoneet meidät lähemmäs toisiamme ja se on aina hyvä alku suhteelle.

Onko sinulla ajatuksia tästä kirjoituksesta, blogista, ehdotuksia aiheista joista voisin kirjoittaa tai muuta? Kommentoi!