Ikäkriisi ja rakkaus

Kahden viikon päästä täytän 28 vuotta. Minulla ei vielä ole koiraa, taloa tai volvoa. Ta no: minulla ei ole seurustelukumppania, vauvaa tai vakituista työtä. En näe itseäni vanhana, tunnen itseasiassa itseni parikymppiseksi ja minun täytyy vieläkin näyttää henkkareita Alkossa ja baareissa. Sen sijaan Facebook-etusivuuni on alkanut ilmestyä yhä enemmän kuvia kavereideni vauvoista ja häistä. Ensi kesänä minut on kutsuttu kolmeen häihin.

Kysyn usein itseltäni jos kaipaan avioliittoa ja lapsia jms., vai jos yhteiskunta on saanut minut luulemaan että kaipaan näitä asioita. Viime vuosina olen huomannut että voin välillä ajatella että minun ehkä on aika asettautua ja lopettaa baareissa käyminen. Samaan aikaan en ole varma mitä oikeasi haluan ja jos vain järkeilen kuten olen kuullut muiden järkeilevän.

Mistä tietää että on “valmis”? Saako silloin vahvan tunteen joka kertoo että nyt on aika vai pitääkö se vain itse päättää?