Täytyykö minun olla kaveri uuden deittini kavereiden kanssa?

Suhteessa saat kumppanisi perheen, lemmikit, lapset ja kaverit kaupan päälle, haluaisitpa tai et. Kaikki tulee samassa paketissa. Et voi valita vain sen mistä pidät vaan sinun on suhtauduttava deittisi aikaisempaan elämään ja kavereihin.

” – Enhän minä tapaile hänen kavereitaan tai perhettä!” Ajattelet ehkä nyt. Minä olen myös ollut sitä mieltä, että on hyvä jos on omia kavereita jotta suhde pysyy vapaana ja riippumattomana. Mutta elämä omat kokemukseni ovat opettaneet minulle läksyn ja olen muuttanut käsitystäni.

Olin ennen yhdessä miehen kanssa, kutsutaan häntä vaikka Pasiksi. Valitettavasti moni hänen kavereistaan olivat vanhoja koulukavereitani. Se oli valitettavaa sillä heidän mielipiteensä minusta perustuivat siihen minkälainen olin 13-15-vuotiaana. Kuinka paljon yritinkin olla mukava ja kaverillinen, he vain nauroivat minulle ja pienensivät minua, kuten he olivat tehneet yläasteella. Tuntui kuin minut olisi pakotettu luokkakokoukseen vanhojen kiusaajieni kanssa, joka viikonloppu. Painajainen.

Riitelimme tietenkin tästä Pasin kanssa usein. Hän halusi olla molempien puolella ja usein hän yritti vitsailla pois nämä tilanteet ja sanoi tekosyitä kuten että hänen kaverinsa olivat vain juovuksissa. Lopulta en enää yrittänyt olla mukava heille enkä enää ollut mukana kun Pasi tapasi heitä.

Toisaalta minun kaverini eivät pitäneet poikaystävästäni. Hän ei kohdellut minua hyvin suhteemme alkuvaiheessa ja sitähän he eivät unohtaneet. Hänen perheensä asui toisessa kaupungissa, joten en tapanut heitä niin paljon ja minun perheeni eivät pitäneet Pasista niin paljon samoista syistä kuin kaverini.

Tulos oli eristetty suhde. Minä ja hän vastaan maailma. Tämä suhde ei kuitenkaan ollut terveellinen. Vietimme pyhiä eri paikoissa – Uudetvuodet, joulut, Juhannukset ja syntymäpäivät – sillä perheemme ja kaverimme eivät tulleet toimeen. Se oli yksinäistä ja yksi syy miksi lopulta erosimme.

Kun tapasin nykyisen kumppanini (jess!) olin todella hermostunut kun tapasin hänen kaverinsa ensimmäistä kertaa. Mitä jos he eivät pitäisi minusta? Tulimme onneksi hyvin toimeen ja tunsin oloni heti tervetulleeksi heidän ryhmäänsä. Nyt näen kumppanini kaverit myös onina kavereinani enkä vain hänen kavereina. Tulen myös hyvin toimeen kumppanini perheen kanssa. Se tekee kaiken niin paljon helpommaksi.

Jospa olisin tiennyt että suhteessa voi myös olla näin?

Suhde on niin paljon enemmän kuin kaksi henkilöä jotka ovat rakastuneita. Siihen kuuluu myös arki jonka on toimittava. Arki johon kuuluu juhlia, häitä, jouluja jne. jotka pakottavat maailmanne yhteen. Nämä pyhät ja arjet voi tietenkin myös viettää omien perheidensä ja kavereidensa kanssa, mutta siitä voi helposti tulla todella, todella yksinäistä.

Mitä mieltä sinä olet? Mitä tehdä jos ei viihdy deittinsä ystävien tai perheen kanssa? Erota tai jatkaa yhdessä?