Suosituksi matematiikan avulla!
Tänään kirjoitan brittiläisestä matemaatikosta Hannah Frystä, joka on kirjoittanunt kirjan The Mathematics of Love. Voiko matematiikka auttaa meitä nettideittailussa? Frylla on mielenkiintoisia tuloksia tutkimuksissaan.
Sain kuulla Hannah Frysta kun hän oli vieraana Skavlan:issa. Löysin netistä luennon jossa hän kertoo mm. nettideittailusta ja miten siinä onnistuu. Hän viittaa paljon tuloksiin jotka OkCupid on ottanut esiin. Monta matemaatikkoa olivat mukana OkCupidin perustamisessa ja vuosien varrella OkCupid on tutkinut deittikäyttäytymistä. He ovat esimerkiksi antaneet jäsenten antaa arvosanoja yhdestä viiteen toisten jäsenten ulkoänöille. Loogisesti ajateltuna naisten ja miesten, jotka saivat esimerkiksi arvosanan 4, pitäisi saada suunnilleen yhtä monta viestiä – mutta näin ei ole: jotkut “neloset” olivat paljon suositumpia kuin toiset. Se voi todistaa ettei ulkonäkö ole ainut tärkeä asia kumppanin etsinnässä.
Hannah Fry kuvailee tätä esimerkillä jossa hän vertaa näyttelijöitä Portia de Rossi ja Sarah Jessica Parker. Fryn teorian mukaan de Rossi on todella kaunis nainen. Joidenkin mielestä myös Parker on, mutta toisten mielestä hän näyttää hevoselta (kuten Fry vitsikkäästi ilmaisi). Jos näiden kahden ulkonäköjä arvosteltaisiin, he saisivat varmaan aika samat arvosanat, ehkä nelosen paikkeilla. Sen sijaan Parkerin arvosanat vaihtelisivat varmaan todella paljon, kun taas de Rossin olisivat kaikki aika samoja. Fryn mukaan on parempi saada Parkerin arvosanat kuin de Rossin.
Sarah Jessica Parker saisi siis enemmän huomiota nettideittisivustolla kuin Portia de Rossi, mikä myös on Fryn mukaan viisainta heidän kannalta jotka kirjoittavat viestejä heille. Kun joku on mielestäsi hyvännäköinen, mutta uskot että monen muun mielestä hän ei ole, sinulla on vähemmän kilpailijoita ja enemmän motivaatiota lähettää viesti hänelle. Jos vertaa henkilöön joka on mielestäsi hyvännäköinen, ja monen muun mielestä myös (siis Fryn esimerkissä de Rossi), et lähetä viestiä hänelle koska tiedät että moni muu myös kirjoittaa hänelle. Tämän takia de Rossi ei saisi yhtä monta viestiä kuin Parker, vaikka de Rossi varmaan onkin monen mielestä paremman näköinen.
Miten voimme käyttää hyväksemme näitä julkkisesimerkkejä omissa elämissämme? Fryn mukaan yritämme, kun esimerkiksi kirjoitamme esittelytekstiä, olla kertomatta asioista jotka antavat negatiivisen kuvan meistä. Ylipainoiset valitsevat lähikuvan, kaljut miehet kuvia joissa heillä on pipo tai hattu jne. Tämä on vastakohta sille miten meidän pitäisi toimia – meidän pitäisi tuoda esiin asioita jotka tekevät meistä erilaisia, vaikka monen mielestä ne ehkä eivät ole niin puoleensavetäviä piirteitä. Näin he jotka pitävät sinusta, pitävät sinusta kuitenkin, juuri sellaisena jona oikeasti olet! Niin kuin Sarah Jessica Parker -esimerkissä.
Kannattaa siis, teoriassa, eroattua joukosta. Itse aloin ajatella tätä poliittisesta näkökulmasta kun oli Suomi Areena -päivät. Meillähän on tänään puolueita, varsinkin yksi, joita monet inhoavat. Tämä yksi puolue on kuitenkin Suomen toiseksi suurin. Fryn teoriassa voisi olla selitys sille!
Olen samaa mieltä kuin Hannah eli rehellisesti vain oma itsesi niin lopputulos on parempi kuin välitulos. Mutta vielä siitä matematiikasta. Mun kaveri teki nettideittailusta matematiikkaa ja tilastotiedettä. Hän teki ensin pitkäaikaista tilastollista tukimusta ja metatukimusta mahdollisista deittikumppaneista sekä ihmisten käyttäytymisestä yleensä nettisivuilla. Kun hän oli saanut jotain dataa hän alkoi tehdä tilastollista analyysia, jonka perusteella hän sitten valitsi treffikumppaneitaan. Kumma kyllä todennäköisyys, jolla hän sai yhteyden em. tavalla valitsemiinsa, henkilöihin oli huomattavasti parempi kuin verrokkiryhmällä (koostui tosin vain muutamasta kaverista). Myös todennäköisyys sille, että chattailu johti tapaamiseen oli merkittävästi parempi kuin verrokeilla. Tämä kaikki siis vain matematiikan ja tilastotieteen avulla.