“Hänhän ei oikeastaan pettänyt minua”

Olimme tunteneet toisemme kauan ja olimme vain kavereita. Yksi ilta suutelimme ja ystävyytemme muuttui ja juttelin hermostuneesti siitä ystävieni kanssa. Mitä nyt tapahtuisi? Olinko rakastunut? Mitä hän tunsi? Meni monta kuukautta ja aloimme nähdä monta kertaa viikossa, yövyimme myös toisiemme luona. Jätin hammarharjani ja vähän meikkiäni hänen kylpyhuoneensa kaappiin, teimme ruokaa yhdessä, katsoimme elokuvia, pussailimme bussissa ja sanoinmme söpöjä juttuja toisillemme. Olin niin rakastunut kuin vain voi olla. Mutta silti askel että kutsuisin häntä poikaystäväkseni tuntui giganttiselta. En koskaan tavannut hänen ystäviään tai perhettä ja en usko että he edes tiesivät suhteestamme. Hän teki myös selväksi minulle ettei hän halunnut puhua siitä “mitä me olemme” ja missä vaiheessa suhdetta olemme: joka kerta kun halusin puhua siitä se loppui aina siihen että koin tulleeni huijatuksi. Hän oli vapaa sieluinen joka ei halunnut että yhteiskunnan säännöt ohjaisi häntä ja meillähän oli tosi hyvin, vai mitä? Muutaman viikon jälkeen hänen mielipiteensä olivat ylipuhuneet minut ajattelemaan samalla tavalla kuin hän. Puolustin vaikeaa suhdettamme kavereilleni ja sanoin että olin tyytyväinen suhteeseemme. Hänhän sanoi ettei hän ollut muiden kanssa kuin minun.

…

Uskon että olemme kaikki tunteneet sen miehen tai naisen. Henkilön joka ei halua “leimata suhdetta” vaan olla vapaa ja sitoutumaton. Jonka mielestä on ihanaa nähdä pari kertaa viikossa ja söpöillä, kunhan hän saa sanella säännöt ja ehdot. Jonka ilme muuttuu paniikkiseksi joka kerta kun hänen on puhuttava tulevaisuudesta. Hän voi todella upottaa itsetuntosi pohjaan ja saada sinut uskomaan että sinussa on jotain vikaa. Että sinä olet epätoivoinen ja riippuvainen toisista. Että sinun on oltava kiitollinen niistä muruista rakkautta jotka saat ja et saa vaatia lisää. Että olet jopa lapsellinen jos unelmoit enemmästä. Tiedätkö mistä puhun? Siinä tapauksessa sinun on aika ryhdistäytyä ja kohdata Mr. Vaikea ennen kuin hajoat kokonaan.

Tietenkin tämä mies löysi uuden naisen jonka kanssa hän alkoi seurustella ja johon hän rakastui ja he muuttivat yhteen noin vartin päästä sen jälkeen. Silloin kaikki hänen mielipiteensä siitä miten hän ei halua antaa yhteiskunnan sääntöjen ohjata häntä, olivat kadonneet taivaan tuuliin. Ja sehän on tässä niin surullista. Että “vaikeat” naiset ja miehet käyttävät vapauttaan syynä kun he eivät ole varmoja siitä jos he haluavat olla yhdessä kanssasi. He eivät uskalla sitoutua koska he pelkäävät että he voivat löytää jotain parempaa. Se on karu totuus. Tiedän sen koska olen viime vuosina aloittanut suhteita jotka ovat terveellisiä ja hienoja miesten kanssa jotka OIKEASTI HALUAVAT OLLA YHDESSÄ KANSSANI (ihan oikeasti!!). Puhun siis ihan koko pakkauksesta. Sukujuhlia ja taco-perjantaita.

Koska kun on rakastunut haluaa niitä juttuja. Piste.