Joulu kirjautuu sisään – minä kirjaudun ulos

Joulu on aina ollut lempipyhäni. Niin kauan kuin muistan minulla on aina ollut mahtavia jouluja sukuni kanssa. Joka vuosi äitini, isäni, tätini ja hänen miehensä, serkkuni ja isoäitini ovat viettäneet joulua yhdessä. Kuten monessa perheessä meidän joulut ovat myös näyttäneet samalta joka vuosi: samat ruoat, samat suklaat ja samat vitsit. Rakastin että kaikki oli aina samanlaista joka vuosi.

Mutta joskus, kun olin kai 25-30-vuotias, ajatukseni joulusta alkoivat muuttua. Oli tietenkin kiva olla perheen kanssa, mutta aloin myös stressata omaa tilannettani. Kaikki joulurutiinit muuttuivat symboliksi sille että aika pysyy paikallaan eikä mene eteenpäin. Minullahan ei ollut tyttöystävää eikä omaa perhettä. Siksi mietin joka joulu miltä jouluni näyttäisi seuraavana vuonna, ensi vuonnahan minulla olisi jo tyttöystävä, vai mitä?

Eikä joulupäivän perinteinen ulosmeno auttanut. Te jotka tulette pienistä kaupungeista tai kylistä ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Kunnon etkojen jälkeen kaikki menee paikalliseen ravintolaan/klubiin jossa tapaa vanhoja tuttuja ja lapsuuden kavereita. Jotkut ovat menneet naimisiin, toiset saaneet lapsia ja ostaneet taloja. Entä minä? Ei mitään uutta, minä olen vielä sinkku. Olen monta kertaa odottanut taksia, joka ei koskaan tullut, pakkasessa ja kysynyt itseltäni miten minun käy elämässä.

Jotkut vuodet joulu oli tämän takia aika jolloin tunsin itseni yksinäisemmäksi kuin koskaan, vaikka olinkin perheen ja suvun ympäröimänä. Silloin kaipasin eniten kumppania. Joulun alla olen kirjautunut usein deittisivustoille katsomaan jos olisin saanut viestejä. Kun muut ovat valmistelleet joulun viettoa, minä olen analysoinut treffejä joilla olin viime viikolla. Henkisesti en ole siis ollut niin läsnä.

Pari vuotta sitten menetin isäni ja tätini. Isoäitini on aivan liian heikko viettämään joulua kanssamme. Ennen olimme seitsemän jotka vietimme joulua yhdessä, nyt meitä on neljä ja kaikki on muuttunut. Tänään tekisin mitä vain jotta joulu olisi kuin ennen. Jos niin tapahtuisi, antaisin kaiken huomioni suvulleni enkä henkilöille kyberavaruudessa. Sillä he joiden kanssa elämme täällä ja nyt ovat he jotka oikeasti tarkoittavat jotain. Aika jonka saamme olla yhdessä ei ole ikuinen ja siksi meidän on nautittava tästä ajasta. Voimme myös tehdä jotain heille joilla ei ole ketään, koska monelle joulu tarkoittaa yksinäisyyttä.

Oikein hyvää joulua teille kaikille!

Onko sinulla ajatuksia tästä kirjoituksesta, blogista tai ehdotuksia aiheista joista voisin kirjoittaa? Kommentoi!