Korkea status – tärkeää kun deittailee?

Hyvä työ. Vakaa ekonomia. Huolellinen. Elämä kunnossa. Niin, muistamme varmaan kaikki ensimmäiset deitti-ilmoitukset jotka usein sisälsivät nämä ominaisuudet. Mutta miten tärkeää on olla korkea status tänään? Onko tänään tärkeintä että “tuntuu oikealta” kun seurustelee jonkun kanssa? Vai valitsemmeko kumppanimme ulkoisten ominaisuuksien mukaan, vaikkemme sanokaan sitä ääneen?

Suomessa vuonna 2016 on todella poliittisesti epäkorrektia valita kumppani järjen ja logiikan mukaan. Tai ainakaan sitä ei haluta myöntää. Tänään monet eivät siis halua kirjoittaa deitti-ilmoituksiinsa että he etsivät kumppania joka voi tukea taloudellisesti. Kaikkihan haluavat olla itsenäisiä. Haluamme löytää jonkun johon rakastumme hänen luonteensa takia. Minä ainakin haluan. En pysty ajattelemaan loogisesti kun etsin suhdetta, vaikka joskus toivon että pystyisin. Minun pitäisi esimerkiksi 35-vuotiaana, joka haluaa perheen, etsiä naista joka olisi hyvä äiti lapsilleni. Jos hänellä on hyvä työ, paksu lompakko ja tarkka tulevaisuudensuunnitelma, se auttaa tietenkin etsinnässäni. Mutta en vain toimi niin.

Kerran kun olin sopinut treffit ravintolassa deittini soitti minulle: “voitko maksaa tänään illallisella?”, hän kysyi ja vastasin että pystyin.

Sinä päivänä satoi kaatamalla ja kun deittini ilmestyi ravintolaan hän oli todella ärsyyntynyt. Hän selitti nolostuneesti että hänellä ei ollut edes varaa maksaa parin euron bussilippua ja että hänen joutui kävelemään koko matkan sen takia. Olisiko minun kiinnostukseni häneen pitänyt loppua silloin? Ei minun mielestäni. Oli mielestäni rohkeaa ja rehellistä tunnustaa että hänellä ei juuri silloin ollut niin paljon tilillä. Kuka tahansa, myös minä, olisi perunnut ravintolaillallisen jos ei ole varaa siihen. Mielummin niin kuin hävetä.

Seuraavilla treffeillä hän maksoi (teille vastauksena jotka luulivat että hän vain halusi ilmaisen illallisen.

Mutta mitä jos kaikki olisikin päinvastoin? Voisinko minä, 35-vuotiaana miehenä, olla yhtä rehellinen? Saisinko minä mahdollisuuden näyttää kuka olen samassa tilanteessa kuin deittini? Vai eikö minulla silloin olisi enää mahdollisuutta? Ajattelevatko miehet ja naiset eri tavoin tämäntapaisissa tilanteissa?

Teoriani on, että sosiaalinen asema ja ekonomia ovat edelleen tärkeää kun valitsemme kumppania. Uskon ettei niin paljon ole muuttunut. Ainoa joka on muuttunut on että emme enää ole niin avoimia mielipitestämme. Mitä mieltä te olette?

Kommentoikaa!