Yhdet treffit kerrallaan

Kun treffit ovat olleet onnistuneet, on helppo alkaa suunnitella tulevaisuutta. Onhan olemassa niin paljon muuta hauskaa mitä voisitte tehdä yhdessä. Minun neuvoni on kuitenkin, että alussa kannattaa ottaa rauhallisesti eikä haaveilla liikaa.

21. toukokuuta juoksen elämäni ensimmäisen maratonin Kööpenhaminassa. Harjoittelen siis parhaillaan sitä varten, niin että jaksan juosta ne 42 195 metriä. Olin kuitenkin valmis tarttumaan tähän haasteeseen jo muutama vuosi sitten. Olin silloin ollut todella onnistuneilla treffeillä henkilön kanssa joka piti juoksemisesta ja ilmoittauduimme melkein silloin heti paikalla Helsingin maratoniin, joka järjestettiin pari kuukautta treffien jälkeen. Emme ei kuitenkaan olleet yhteydessä enää kun oli maratonin aika, enkä siksi juossutkaan, vaikka olin jo maksanut ilmoittautumismaksun. Samalla tavalla moni muu suunniteltu aktiviteetti on jäänyt tekemättä kun en enää ole ollut yhteydessä vanhan deitin kanssa.

On todella inhimillistä ja loogista, että haluaa suunnitella tekemistä henkilön kanssa josta pitää. Sehän on hauskaa! Joskus se voi kuitenkin myös johtua halusta kontrolloida – koska pitää niin paljon henkilöstä, haluaa “varata” hänet niin että on varma että tapaa hänet taas. Tästä voi tulla monimutkaista jos saa liian suuret odotukset liian nopeasti. On helppo unohtaa että ei oikeastaan tunne häntä ja että on vielä pitkä matka edessä ennen kuin tietää jos sopii yhteen vai ei.

Voin siksi tuntea painetta jos deitti haluaa suunnitella liian pitkälle tulevaisuuteen. Entä jos tunteeni muuttuvat? Tai jos kemia jonka tunsi ensimmäisillä treffeillä häviää? En myöskään halua loukata deittiäni lupaamalla liian paljon, jos suhteesta ei tulekaan mitään. Siksi “yhdet treffit kerrallaan” kuulostaa hyvältä minulle. Mielestäni on paras nauttia tässä ja nyt ja olla huolehtimasta liian paljon tulevasta.

Mitä mieltä te olette?

Onko sinulla ajatuksia tästä kirjoituksesta tai blogista? Tai ehdotuksia aiheista joista voisin kirjoittaa tai muuta? Kommentoi!